Kertaa yo-kokeisiin
Kirjaudu
Olen toiminut lukio-opettajana reilut viisitoista vuotta. Tänä aikana oppimateriaaleissa on tapahtunut todellisia mullistuksia. Kallion lukiossa kursseillani käytetään nykyään ainoastaan Studeon sähköisiä oppimateriaaleja.
Sähköisiin oppimateriaaleihin siirtyminen tuotti aluksi haasteita, sillä osalle opiskelijoista tietokoneen opiskelukäyttö ei ollut kovinkaan tuttua. Tietokone oli palvellut lähinnä viihdekeskuksena. Joitakin soraääniä kuului, ja osa opiskelijoista toivoi kovasti voivansa pysyä paperikirjoissa. Tilanne muuttui kuitenkin pian päälaelleen. Nykyopiskelijat pitävät sähköisiä materiaaleja itsestäänselvyytenä, eikä kukaan enää haikaile painavan kirjarepun perään.
Mitä tapahtui oppimistuloksille, kun siirryttiin painetusta sähköiseen?
Tarkastelen tässä erityisesti yhteiskuntaoppia, jota opetan enemmän kuin historiaa. Voin vilpittömästi sanoa, että tulokset ovat vuosi vuodelta parantuneet. Olen kerännyt ylioppilaskokeen tuloksista tietoja jo vuosia. Kallion lukioon ei ole erityistä sisäänpääsykeskiarvoa, sillä sisäänottoon vaikuttaa myös opiskelijan harrastuneisuus ja oma hakemus. Yleisesti opiskelijat ovat kuitenkin helsinkiläislukioiden keskitasoa: keskiarvot ovat tyypillisesti yli kahdeksan.
Selkeä muutos yhteiskuntaopissa viime vuosina on ollut se, että parhaimpien arvosanojen osuus on lisääntynyt. Yhä useampi kirjoittaja saa tulokseksi laudaturin tai eximian, ja aiemmat C:n kirjoittajat venyvät nyt useammin magnaan. Viime kevään 22 kirjoittajasta 31,82 % sai laudaturin, 27,27 % eximian ja 31,82 % magnan. Yli 90 % kirjoittajista saavutti siis arvosanan M tai paremman. Ilmiö ei ole yhden kirjoituskerran ihme, sillä edellisissä kirjoituksissa arvosanat jakautuivat jotakuinkin samoin: L 31,26 %, E 31,26 % ja M 22,58 %, kun kirjoittajia oli yli 30. Edeltävinä vuosina laudatureita sai yleensä 10–20 % kokelaista ja eximioita noin 25 % kokelaista.
Parannus aiempiin vuosiin on ilmeinen ja ajoittuu vuoteen, jona viimeisetkin kurssikirjat muuttuivat sähköisiksi. Molemmilla viime lukuvuoden kirjoituskerroilla Kallion lukion opiskelijoita palkittiin myös vuoden parhaina yhteiskuntaopin kirjoittajina: syksyllä yksi ja keväällä kaksi kirjoittajaa. Selvennykseksi sanottakoon, ettei koulussamme tarjota valtakunnallisten kurssien lisäksi muuta kuin yrittäjyyskurssia.
Mikä selittää oppimistulosten paranemista?
Uskon, että muutos arvosanoissa johtuu etenkin sähköisten oppimateriaalien ajantasaisuudesta. Kirjoittajilla on käytössään edellisenä kesänä päivitetyt kurssit, joissa on esillä ajankohtaisimmat asiat. Oppimateriaalia päivitetään myös lukuvuoden aikana, kun muutokset ovat äkillisiä. Vaalien tulokset ovat oppimateriaalissa jo vaaleja seuraavina päivinä. Tehtävien monipuolisuus harjoittaa opiskelijoiden taitoja. Videoiden tulkintaa tehdään joka kurssilla, joten mikään yo-kokeiden tehtävätyyppi ei tule opiskelijalle yllätyksenä.
Sopiiko sähköinen materiaali vain opiskelijoiden parhaimmistolle? Ei, minusta sähköinen materiaali sopii jokaiselle. Studeon kirjoissa on opiskelijalle runsaasti harjoituksia, joiden vaikeustaso vaihtelee (perustehtävät sekä syventävät ja soveltavat tehtävät) ja jotka harjoituttavat monipuolisesti tärkeitä taitoja (tiedonhaku, tutkimus, TVT-taidot, analysointi, kriittinen tulkinta jne.). Näin jokainen opiskelija saa itselleen sopivia tehtäviä ja voi kokea onnistumisen iloa harjoitellessaan. Opiskelija saa reaaliaikaista tietoa onnistumisestaan. Kerratessaan hän voi käyttää aktiivisesti kurssimateriaalejaan ja tarkastella sitä, miten oma kirjoittaminen on kehittynyt kurssilta toiselle. On ilmeistä, että kaikkien tulokset ovat parantuneet – myös keskitason opiskelijoiden. Heikoimmatkin saavat asiasta enemmän irti, kun materiaalissa on runsaasti esimerkiksi videoita ja riittävästi tehtäviä, joilla perusasioita voi harjoitella.
Odotan mielenkiinnolla syksyn kirjoitusten tuloksia, vaikka edelliskevään tuloksia on vaikea – jollei mahdoton – ylittää!
Niina Väntänen
Kirjoittaja on helsinkiläinen historian ja yhteiskuntaopin opettaja, joka toimii myös Studeon oppikirjailijana.