Mitkä asiat vaikuttavat sähköisten oppimateriaalien käyttöönottoon?

Ihmisten halukkuutta ottaa käyttöön uutta teknologiaa on tutkittu paljon esimerkiksi psykologian ja sosiologian näkökulmasta. Tutkijat ovat kehittäneet erilaisia malleja, joilla pystytään analysoimaan, miksi teknologian käyttöönotto voi onnistua tai epäonnistua. Mallien mukaan käyttäjällä on oletuksia tai odotuksia siitä, helpottaako esimerkiksi jokin sovellus hänen työtään vai aiheuttaako se lisäkuormitusta. Vaakakupissa on monesti oletettu hyöty suhteessa kuormitukseen.

Ennakkoasenteella on iso merkitys siihen, aikooko ihminen aloittaa teknologian käytön vai jättääkö käyttämättä sitä. Ennakkoasenne ei myöskään riipu siitä, ajatteleeko ihminen hyötyvänsä uudesta teknologiasta. Varsinkin sosiokognitiivinen teoria nostaa tärkeiksi vaikuttajiksi teknologian käyttöönotossa tunteet, sisäisen motivaation ja mielikuvan hallittavuudesta. Myös sosiaalisilla suhteilla tiedetään olevan vaikutusta sovellusten tai oppimateriaalien valintaan: se, mitä materiaaleja tai sovelluksia työkaverit käyttävät, vaikuttaa omiinkin valintoihin.

Tarkastelin näiden teorioiden pohjalta opettajien halukkuutta ottaa käyttöön sähköisiä oppimateriaaleja opetuksessaan. Aineistona käytin keväällä 2020 Innolink Oy:n Studeolle tekemää selvitystä.

Selvityksestä kävi ilmi, että teknologian käyttämättä jättämistä eli paperikirjan käytön jatkamista perustellaan useammin tunteilla ja kulttuurisilla tekijöillä. Kirja fyysisenä objektina herättää tunteita, jopa nostalgisia sellaisia. Myös tottumuksella on selkeä vaikutus: jos opettaja on pitkään tottunut hahmottamaan oppitunnin kulun paperisen kirjan aukeamalta, voi hän kokea digitaalisen oppimateriaalin käyttämisen ja soveltamisen haastavaksi. Osa opettajista pitää oppimateriaalin tärkeimpänä tehtävänä “tietokirjamaisuutta” eli sitä, että se jakaa tietoa opiskelijoille. Toiset taas korostavat esimerkiksi oppimistehtävien ja arvioinnin yhteisvaikutusta oppimisprosessin rakentamisessa ja tukemisessa. Tottumus tiettyyn opetuskulttuuriin vaikuttaa siis siihen, valitaanko käyttöön perinteinen paperikirja vai sähköinen oppimateriaali.

Myös teknologian helpottava vaikutus korostuu yhtenä tärkeänä tekijänä teknologian käyttöä tutkivissa teorioissa. Digitaalisten opiskelu- ja opetusvälineiden käyttöä perustellaankin kyselyn vastauksissa useammin niistä saatavan hyödyn ja käytännöllisyyden perusteella. Tehtävien antaminen, opiskelijan edistymisen seuraaminen, tehtävien tarkistamisen helppous ja suuri määrä valmiita eritasoisia tehtäviä kannustavat sähköisten oppimateriaalien käyttöön. Myös sähköisten oppimateriaalien ajankohtaisuus, muokattavuus, helppo päivitettävyys ja erilaiset tiedon esittämismuodot, kuten videot, motivoivat opettajia niiden käyttöön. Kyselyn vastauksissa kokeiden pitämistä digitaalisissa ympäristöissä ja tiedon esittämistä videotykillä pidettiin helpottavina asioina. Hyödyt liittyivät siis monesti hyvin tavallisiin toimintoihin.

Se, miten teknologia vaikuttaa työn kuormittavuuteen, on myös yksi teknologian käyttöönottoon vaikuttava tekijä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että digitaalisuus vähentää kuormaa, kun osa työtehtävistä voidaan automatisoida koneen hoidettavaksi. Toisaalta digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet voivat lisätä työkuormaa, jos niitä ryhtyy hyödyntämään enemmän kuin olisi tarpeellista, oman jaksamisen kustannuksella.

Opettajan identiteetti joko perinteisenä tai modernina ihmisenä vaikuttaa vastausten perusteella melko merkittävästi siihen, käytetäänkö opetuksessa paperista vai digitaalista oppimateriaalia. Opettaja voi kokea kuuluvansa digitaalisuutta hyödyntäviin, tulevaisuuteen katsoviin ja tekniikkaa hallitseviin ihmisiin. Osa taas näkee itsensä perinteisenä ja perinteitä säilyttävänä ihmisenä, ja ovat sitä mieltä, että paperinen oppimateriaali tarjoavaa vastapainoa arjen digitalisoitumiselle. Teknologiaa käyttöön ottavat, perinteisesti ajattelevat opettajat monesti jatkavatkin hyviksi kokemiaan perinteisiä opetusmenetelmiä, mutta teknologiaa hyödyntäen.

Osa opettajista korosti vastuuta opiskelijan tulevaisuudesta; digitaalisten työskentelytapojen ja välineiden oppimista pidetään tärkeänä. Työelämävalmiuksien opettamista, mihin digitaalisten ympäristöjen käytön harjoittelu kuuluu, pidetään lukion tehtävänä. Osa opettajista taas pitää oppimateriaalin tärkeimpänä ominaisuutena sitä, että se tukee ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa.

Oppimateriaalin valinnassa kannattaa pitää mieli avoinna sähköisille vaihtoehdoille. Sähköisten materiaalien ominaisuudet helpottivat monen vastaajan mukaan työkuormaa, ja digitaalisuutta hyödynnettiin hyvin tavallisissa, opetukseen kuuluvissa toiminnoissa, jotka ovat varmasti tuttuja kaikille opettajille. Sähköisten oppimateriaalien käyttöönotto voi myös innostaa kokeilemaan uusia ideoita ja menetelmiä, varsinkin, kun käsitys opiskelijoiden osaamisesta ja tarpeista kasvaa formatiivisen arvioinnin ja tiedon näkyväksi tulemisen myötä.

Miikka Salavuo

Johtava asiantuntija, Studeo Oy