Hyvillä yöunilla tuet opiskeluasi

Kun huolehdit omasta jaksamisestasi, saat lisää energiaa opiskelemiseen. Tässä sarjassa terveystiedon oppikirjailijamme Ranja Koski ja opiskelijat vinkkaavat, miten uni, ravinto, liikunta ja opiskeluergonomia tukevat hyvinvointia ja oppimista. Ensimmäisessä kirjoituksessa käsitellään unen vaikutusta opiskeluun ja oppimiseen.

Unella on lukuisia tärkeitä tehtäviä. Yksi keskeisimmistä tehtävistä on aivojen pitäminen toimintakykyisinä. Olet varmasti huomannut, että monimutkaisten ja luovuutta vaativien koulutehtävien ratkaiseminen onnistuu paremmin hyvien kuin kehnojen yöunien jälkeen. Muistat varmaan myös tilanteita, joissa huonosti nukutun yön jälkeen et ole pystynyt keskittymään opettajan luennointiin, vaan ajatukset ovat karkailleet aivan muualle.

Tutkimusten mukaan nuoret ovat muistin ja oppimisen osalta aikuisia vastustuskykyisempiä 1–2 tunnin univajeelle yksittäisenä yönä. Kuitenkin jo muutamana yönä toistuva univaje vaikuttaa aivotoimintoihin ja sitä kautta oppimiseen. Ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden ja keskittymiskyvyn lisäksi uni vaikuttaa myös muistamiseen. Unen aikana päivällä opitut asiat jalostuvat, sillä uni vahvistaa aivojen hermosolujen välille syntyneitä muistijälkiä. Uni myös poistaa tarpeettomia muistijälkiä, jotta uudelle tiedolle saadaan tilaa.

Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan lukion 1.–2. vuoden opiskelijoista 42 % nukkuu arkisin alle 8 tuntia. Sitä ei pidetä nuorten unentarpeelle riittävänä. Jos kuulut tähän ryhmään, mieti, miten saisit nukuttua tarvittavat 8–9 tuntia yössä. Lähde liikkeelle seuraavista asioista:

Pohdi aluksi omaa suhtautumistasi nukkumiseen. Arvostatko unta riittävästi?
Mihin käytät aikaasi? Voisitko saada koulunkäynnin, vapaa-ajan ja nukkumisen parempaan tasapainoon siten, että unelle jäisi 8–9 tuntia?
Terveelliset elämäntavat ja säännöllinen päivärytmi suojaavat univaikeuksilta. Olisiko ruokailu- ja liikuntatottumuksissasi parannettavaa?
Käytätkö kännykkää juuri ennen nukkumaanmenoa? Tutkimukset ovat osoittaneet, että älylaitteiden käyttö nukkumaan mentäessä lyhentää unta, heikentää unenlaatua ja lisää väsymystä.
On myös tärkeää pohtia, voiko nukkumisen ongelmien taustalla olla jotain hoitoa vaativia mielenterveyden häiriöitä, kuten masennusta tai ahdistusta. Mielenterveyden häiriöihin on tärkeää hakea apua, jotta myös nukkuminen voi oikean hoidon avulla parantua.

Oppimisen lisäksi säännöllinen ja riittävä uni vahvistaa monipuolisesti fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vanha sanonta ”Kun nuori nukkuu, se on kuin laittaisi rahaa pankkiin” pitääkin edelleen paikkansa.

Ranja Koski

Studeon terveystiedon oppikirjailija