Kun menet lentokoneeseen, kuulet usein ensimmäisenä seuraavat toteamukset: ”Tervetuloa lennollemme… Kiinnittäkää turvavyöt, olkaa hyvä.”
Jos tai kun aloitat historian opiskelun Studeon maailmassa, tervetulotoivotus voisi kuulua: ”Tervetuloa aikakoneeseen. Käynnistäkää ikiliikkuja, olkaa hyvä.”
Historia ymmärretään usein paikallaan olevan, pysähtyneen menneisyyden ja mahdollisesti pölyttyneiden sivujen kääntelyksi. Joku pitää tällaista mielenkiintoisena, joku toinen tunkkaisena.
Studeon tarjoama yllätys minulle itselleni kurssimateriaalin tekijänä on historian kyky liikkua menneisyydessä ja tuoda se myös tähän päivään. Koin tämän erityisen voimakkaasti tehdessäni esihistoriallisen materiaalin osuutta: ei tarvitse ostaa lentolippua Ranskaan päästäkseen vierailemaan Lascaux’n luolassa katsomassa noin 20 000 vuotta vanhoja maalauksia. Niitä voi katsoa oman työpöytänsä tai pulpettinsa äärellä – miksei jopa sängyssä loikoillen. Aika, johon voi siirtyä, on melkein rajaton; paikat, jossa voi vierailla ovat vertaansa vailla; mielen liike on loputon.
Merjo Paranko
Kirjoittaja on historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon opettaja sekä Studeon kirjailija