Kertaa yo-kokeisiin
Kirjaudu
Sähköisten oppimateriaalien ja digitaalisten työvälineiden käyttö on kasvanut selvästi viime vuosina toisen asteen koulutuksessa. Erityisesti lukio-opinnoissa sähköisten oppimateriaalien osuus on lisääntynyt merkittävästi. Lukiota aloittava nuori saattaa kuitenkin törmätä ensi kertaa vasta lukiossa sähköisiin oppimateriaaleihin.
Tapasin hiljattain sattumalta tuttavani, jonka poika oli aloittanut muutamia kuukausia aikaisemmin lukio-opinnot. Tiedustelin, miten opinnot olivat lähteneet liikkeelle. Isä mainitsi alun sujuneen pojalta melko mutkattomasti ja arvioi siihen osittaiseksi syyksi sen, että poika oli tottunut hyödyntämään sähköisiä oppimateriaaleja ja teknologiaa laajasti opinnoissa jo alakoulusta lähtien. Tuore lukiolainen olikin sivulauseessa maininnut, että monilla kurssitovereilla oli alussa selviä vaikeuksia tottua uudenlaisiin työskentelytapoihin, joita sähköiset oppimateriaalit mahdollistavat. Kaikilla ei siis ilmeisesti ollut kovin vahvoja digitaalisia valmiuksia, joita nykyään opinnoissa peruskoulun jälkeen tarvitaan.
Teetimme syksyllä 2019 aiheesta kyselyn Pro Rexi -päiville osallistuneille rehtoreille. Kyselyssä tiedustelimme rehtoreilta muun muassa, mikä merkitys sähköisten oppimateriaalien käytöllä perusopetuksessa on suhteessa jatko-opintoihin: onko jatko-opinnoissa hyötyä siitä, että sähköisten oppimateriaalien käyttö on tullut tutuksi jo perusopetuksessa?
Kyselyyn vastasi 46 rehtoria alakoulusta lukioon seuraavan jakauman mukaisesti:
Kyselyyn osallistuneista 46 rehtorista 39 oli sitä mieltä, että sähköisten oppimateriaalien käyttö perusopetuksessa tukee oppilaan digitaalisia valmiuksia jatko-opinnoissa.
Pro Rexi -päivien rehtorikyselyn vastausten jakautuminen
Sähköisten oppimateriaalien käytön laajuuteen perusopetuksessa vaikuttaa vielä toistaiseksi käytettävissä olevien päätelaitteiden määrä. Sen sijaan lukioissa kaikilla opiskelijoilla on käytössään henkilökohtainen laite. Perusopetuksen oppilaat ovat kunnasta riippuen hieman eriarvoisessa asemassa digitaalisten taitojen harjoittelemisen suhteen. Oppilaslaitteiden määrä on kuitenkin selvästi ollut viime vuosina kasvussa myös perusopetuksen kouluissa.
Toivottavasti tulevaisuudessa yhä useammalla toiselle asteelle siirtyvällä nuorella on opinnoissaan yhtä sujuva alku kuin tuttavani pojalla. Huoltajan roolista tarkasteltuna juuri laaja-alaisten taitojen, kuten viestintä- ja tietoteknisten taitojen, harjaannuttamisen toivoisi olevan arkipäivää myös perusopetuksessa. Kuuluvathan TVT-taidot kiistämättä nykypäivän kansalaistaitoihin ja niin jatko-opinnoissa kuin työelämässäkin menestymisen myötävaikuttajiin.
Jani Ruohomeri
Asiakkuuspäällikkö
Studeo Oy