Viime kevään etäopetusjakso oli niin opettajille, opiskelijoille kuin meille Studeon väellekin hyvin opettavainen. Monen opettajan piti suunnitella opetus lähes kokonaan uudestaan, ja monet alkoivat käyttää opetuksessa uusia sovelluksia ja menetelmiä. Opiskelijat totuttelivat entistä itsenäisempään työskentelyyn ja ajanhallintaan sekä käyttämään teknologiaa aiempaa laajemmin. Myös oppimistehtävien luonne muuttui nopeasti – oli opittava uusia oppimisen taitoja.
Jo valmiiksi muutosten aikaa elävä koulumaailma koki kerralla yhden kaikkien aikojen suurimmista mullistuksista. Raskaasta ponnistuksesta huolimatta yli puolet opettajista koki kyselymme mukaan alkuhankaluuksien jälkeen etäopetusvaiheen positiivisena tai melko positiivisena kokemuksena.
Mitkä olivat etäopetusvaiheen tärkeimmät opit?
- Oppimisen näkyväksi tuominen on entistäkin tärkeämpää. Se onnistuu sähköisten oppimateriaalien tehtävien ja osaamista esiin tuovan oppimisanalytiikan avulla.
- Muuttuvat tilanteet vaativat uudenlaisia oppimisen taitoja, esimerkiksi medialukutaitoa, verkon vuorovaikutustaitoja sekä tiedonhaun ja kriittisen ajattelun taitoja.
- Vuorovaikutukselle ja sosiaalisuudelle on tarjottava mahdollisuuksia myös etäopetuksessa.
- Joustavuutta ja yksilöllisen oppimisen mahdollisuuksia tulee lisätä.
- Kokeita tulisi miettiä uudesta näkökulmasta ja rakentaa opettajan ja opiskelijoiden välistä luottamuksen kulttuuria.
- Opiskelun ja opetuksen hallinta, esimerkiksi tehtävien ajastaminen, helpottaa opettamista ja opiskelua.
Uudet menetelmät käyttöön
Opettajien piti soveltaa erilaisia menetelmiä, jotta etäopetus onnistui pedagogisesti. Pelkät videoluennot tai tehtävien jakaminen Wilmassa eivät vaikuttaneet riittäviltä menetelmiltä oppimisen kannalta. Koska opiskelijaa ei voinut ohjata kasvokkain, ryhmätyöskentelyn, vertaisarvioinnin ja opiskelijan itsenäisen työskentelyn tukemisen merkitys kasvoi. Moni opiskelija myös kaipasi yksilöllistä ohjausta. Osa opettajista tuki opiskelijoita esimerkiksi videon välityksellä, kohdistamalla harjoituksia yksittäisille opiskelijoille tai antamalla heille yksilöllistä palautetta Studeon oppimisalustan kautta.
Arvioinnin fokus siirtyi olosuhteista johtuen summatiivisesta formatiivisen suuntaan, koska perinteisiä kokeita ei voitu järjestää luokkatilanteessa. Myös oppimisen näkyväksi tekeminen nousi esille entisestään – jos opiskelija työskentelee vain paperin ja kynän kanssa, oppiminen ei näy opettajalle. Etäopetuksessa motivaatio ja työskentelyn järjestelmällisyys saattoivat kärsiä, kun oppimisen tukeminen oli haastavampaa.
Oikeanlaiset välineet ja kokemus auttoivat selviytymään
Opettajat, joilla oli käytössä opiskelijan edistymistä esiin tuovat ja yksilöllistä oppimista tukevat sähköiset oppimateriaalit, kertoivat selviytyneensä etäopetuksesta hyvin. Tehtävänannot, tehtävien ajastaminen ja edistymisen jatkuva seuraaminen auttoivat selvästi niin opettajia kuin opiskelijoita. Niille, jotka olivat jo tottuneet käyttämään näitä välineitä ja menetelmiä, etäopetusjakso oli selkeästi odotettua helpompi.
Etäopetusjakso toi esiin myös oppimisen taitojen, esimerkiksi kriittisen ajattelun, tiedonhaun, sosiaalisten taitojen, itseohjautuvuuden ja itsesäätelytaitojen, merkityksen. Näiden taitoja kehitystä tuetaankin kaikissa Studeon oppimateriaalissa.
Sähköisistä kokeista ja ajankäytön joustavuudesta erilaisia kokemuksia
Selvityksemme mukaan etäopetusjakson suurimmat haasteet liittyivät luottamukseen ja ajanhallintaan. Luottamusongelmat liittyivät varsinkin kokeiden järjestämiseen. Etäopetuksessa huomattiin formatiivisen arvioinnin mahdollisuudet ja summatiivisen arvioinnin vaikeus poikkeusoloissa. Formatiivinen arviointi edellyttää myös luottamuksen vahvistumista.
Sähköisiä kokeita on järjestetty aiemminkin, mutta kokeiden valvominen koettiin haastavammaksi etänä kuin luokassa. Osa opettajista sen sijaan piti kokeiden järjestämistä aiempaa helpompana: konetarkisteiset tehtävät helpottivat kokeiden korjaamista ja tehtävien rakentaminen kustantajan valmiista koetehtävistä vähensi työmäärää. Etäkokeisiin myös sisällytettiin soveltavia tehtäviä ja aineistotehtäviä, jossa harjoiteltiin olennaisia tulevaisuustaitoja.
Etäopetuksessa joustavuus ajankäytössä koettiin sekä eduksi että toisaalta haasteeksi. Etänä opinnoissa on mahdollista edetä itselleen sopivaan tahtiin helpommin kuin lähiopetuksessa, mutta se vaatii itsesäätelytaitoja. Sähköisen oppimateriaalin avulla opiskelijaa on mahdollista tukea esimerkiksi ajastamalla tehtäviä ja asettamalla oppimiselle tiettyjä tavoitteita, joita voi seurata oppimisanalytiikan avulla.
Tulevat kuukaudet näyttävät, miten kevään etäopiskelujaksolla opittuja taitoja hyödynnetään niin lähiopetuksessa kuin mahdollisilla etäjaksoilla.
Miikka Salavuo
Johtava asiantuntija
Studeo Oy